Suomessa harkitaan ratkaisua, jossa vaalien keskeinen tietojärjestelmä vietäisiin yhdysvaltalaisen pilvitoimijan alustalle. Perusteluina on moderni infra ja kustannustehokkuus, sekä halu päästä eroon vanhasta järjestelmästä.
Oikeusministeriö harkitsee kuitenkin nyt uudelleen, onko vaalitietojärjestelmän vieminen yhdysvaltalaisen pilvitoimijan alustalle tarkoituksenmukaista. Tämä harkinta on tervettä, vaalien kriittinen ydin on eri asia kuin tavallinen järjestelmäuudistus.
Vaalien tekninen toteutus ei ole tavanomainen IT-hanke, vaan osa demokratian kovaa ydintä. Tässä kohtaa digitaalinen suvereniteetti on suoraan vaaliturvallisuutta ja myös luottamuksen turvaamista, mikä on tässä maailman ajassa erittäin tärkeää.
Perusteet ovat käytännölliset. Maailmanpoliittinen ympäristö on vuodessa muuttunut niin merkittävästi, että myös amerikkalaisten teknologiayhtiöiden toimintaan voi kohdistua poliittisia riskejä Euroopassa. Kyse ei ole siitä, että “Amazon ei osaisi” tai että suomalainen virkamiesjohto ei tekisi työtään.
Kyse on siitä, että kun järjestelmään liittyy ehdokas- ja äänestäjätietoja sekä tuloslaskentaa, hyväksyttävä riskitaso on kriittinen. “Epätodennäköinen mutta mahdollinen” on tässä liikaa.
Samaan aikaan Yhdysvaltain tuoreessa turvallisuusstrategiassa todetaan Euroopasta tavoitteeksi “cultivating resistance to Europe’s current trajectory within European nations”. Se ei ole sama asia kuin vaaleihin puuttuminen, mutta se kertoo asenneilmapiiristä. Euroopan sisäinen suunta nähdään vaikuttamisen kohteena.
Kun tähän yhdistää sen, että yhdysvaltalaiset yhtiöt toimivat Yhdysvaltain lainsäädännön ja poliittisen ohjauksen piirissä, on rehellistä sanoa ääneen: riippuvuuksien hallinta on nyt osa turvallisuuspolitiikkaa, myös vaalien osalta.
Uusi harkinta asialle ei ole antiamerikkalaisuutta. Se on asiaan kuuluvaa harkintaa digitaalisesta suvereniteetistä ja riskienhallinnasta. Kriittiset demokraattiset järjestelmät pidetään omassa hallinnassa, varajärjestelmä on oikeasti käyttökelpoinen ja riippuvuudet puretaan niin, ettei kenenkään ulkopuolisen päätös tai laki voi heikentää vaalien toimintavarmuutta – tai edes aiheuttaa epäilyä siitä.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että vaalien kriittinen ydin pidetään EU- ja Suomen oikeuspiirissä, ja järjestelmä auditoidaan sekä teknisesti että hallinnollisesti niin, että se kestää myös poikkeusolot.
Suomella on perinteisesti ollut vahva varautumisen kulttuuri. Nyt se pitää ajaa paremmin digiaikaan pitkällä aikajänteellä ja vahvistaa kansallista itsenäisyyttä.
